Kenttämestari Kotajärvi kertoo, miten katastrofitalven jäljistä selvittiin

Moni on miettinyt, minkälaisin keinoin kentät on saatu toipumaan rankan talven jäljiltä. Kysyimme asiaa kenttämestariltamme Tiina Kotajärveltä ja hän kirjasi poikkeuksellisen kevään ja alkukesän tapahtumia tähän artikkeliin. Kiinnostavaa luettavaa, ole hyvä!

Vaikka vaikean talven aiheuttamat vauriot viheriöillä alkavat olla jo selätetty, sen jäljet näkyvät vieläkin paikoitellen kentillämme. Talvi ja kovat pakkaset alkoivat poikkeuksellisen aikaisin. Paljas nurmikko oli altis pakkaselle ja routa pääsi syvälle lumettomassa maassa. Lunta alkoi kertyä vasta tammikuun alussa ja samalla alkoi myös suoja- ja pakkassäiden vuorottelu. Jään kertyminen kentille alkoi yhdessä vauhdilla kasvavan lumipeitteen kanssa.


Aiempina vuosina vaurioita on tullut lähinnä yksittäisille viheriöille, mutta nyt kärsivät kaikki. Vaurioita tuli poikkeuksellisen paljon myös lyöntipaikoille ja väylille, jotka useimmiten kestävät talvet vaikeuksitta ruoholajeista ja korkeammasta leikkuukorkeudesta johtuen. Keväällä ongelmia lisäsi routa, joka esti kastelujärjestelmän avaamisen. Lähtökohdat kauteen eivät siis olleet helpot. Poikkeuksellisen pitkään jatkunut kylmä ja tuulinen kevät ei myöskään millään tavalla edistänyt asiaamme, joten kenttiä päästiin avaamaan poikkeuksellisen myöhään ja silloinkin vielä vahvasti kevätkuntoisina.

​​​​​​​
Kenttien kuntoon saattamiseksi on kentänhoitotiimimme paiskinut töitä jo talvesta alkaen. Jääpoltetta pyrittiin estämään lumia auraamalla ja rikkomalla jäätä mekaanisesti pariinkin otteeseen. Viheriöt myös harsotettiin hyvin varhaisessa vaiheessa keväällä tuulikuivumisen estämiseksi ja antamaan pari arvokasta lisälämpöastetta. Harsojen lisäksi käytettiin haihtumista estäviä aineita viheriöiden pintaan ruiskutettuna.
Kelien hieman lämmettyä ja kun vihdoin saatiin kastelukin kentillä toimimaan, päästiin varsinaisten vaurioiden korjaamiseen kimppuun. Pelaajille se usein näkyy ”häiritsevinä” hoitotoimenpiteinä. Viheriöiden pintaa rapsutellaan pystyleikkureilla, sekä viilto- että tappi-ilmastimilla. Kylvetään ja hiekoitetaan. Seuraavassa avaan hieman tehtyjä toimenpiteitä

Pystyleikkuu
Pystyleikkuuta tehdään useammastakin syystä ja leikkuun syvyys vaihtelee tarkoituksen ja tietysti myös leikkuukorkeuden mukaan. Syvempään tehtävän pystyleikkuun avulla rikotaan nurmikon pintaa ja poistetaan siihen kertyvää, kuolleista kasvinjätteistä, muodostuvaa kuitua. Kylänurmikkaviheriöillä se on tärkeää, koska se nostaa esiin maassa olevaa siemenpankkia ja antaa edellytykset itämiselle. Se parantaa myös ostosiementen kylvön yhteydessä siemenen kontaktia maahan ja siten itämistä. Matalampaa pystyleikkuuta käytetään maanmyötäisesti kasvavien lehtien ja rönsyjen leikkaamiseen.

Ilmastukset
Kenttien ilmastaminen on kovalla kulutuksella oleville nurmikkoalueille välttämätön toimenpide. Syvä-ilmastuksilla varmistetaan kasvualustan vedenläpäisykyky, helpotetaan juuriston kasvua ja hapensaantia syvemmällä kasvualustassa. Mitä syvempi juuristo, sitä paremmin kasvit kestävät poikkeusoloja kuten hellekausia. Holkki-ilmastuksilla poistetaan kuitukerrosta. Muutamaan senttiin ulottuvat tähtiterät pitävät viheriön pinnan ja kuitukerroksen läpäisevänä ja nostavat kylänurmikan siementä esille. Pienillä tapeilla ilmastus ennen kylvöä on osoittautunut hyväksi keinoksi parantaa siementen maakontaktia ja itämistä. Usein ensimmäiset ruohotupsut tulevat esiin ilmastusreikien kohdalta

Hiekoitukset
Hiekkaa kentillemme on levitetty tänä keväänä satoja tonneja. Keväällä väylät hiekoitettiin urakoitsijan toimesta. Tarkoituksena oli nopeuttaa lumen ja jään sulamista. Pitempiaikaiset hiekoituksen vaikutukset väylillä ovat kasvualustan kantavuuden ja vedenläpäisyn paraneminen sekä pinnan tasoittuminen.
Viheriöille ja lyöntipaikoille hiekkaa levitetään kerralla pienempiä määriä. Hiekalla saadaan tasoitettua pintaa, pidettyä kuitukerros ilmavana ja vettä läpäisevänä sekä peitettyä kylvökset. Kevyellä, usein toistuvalla hiekoituksella vähennetään myös levän muodostumista ruohottomiin kohtiin. Keväällä tai muulloinkin esimerkiksi holkituksen jälkeen hiekoituksella täytetään ilmastuksen aiheuttamat reiät. Tällöin hiekan määrä on runsaampi.

Kastelu
Kastelun merkitys on korostunut tänä keväänä. Kenttien eri alueita on kylvetty ja siementen itäminen vaatii vettä. Pelaajille kiusaa aiheuttaa kylvettäville alueille muutaman tunnin välein tehtävät idätyskastelut. Kylvökset eivät kuitenkaan idä, jos pinta päästetään kuivumaan. Kastelua tehostamaan on viheriöille levitetty säännöllisesti kostutusaineita, jotka parantavat veden imeytymistä ja pidättävät vettä kasvualustassa. Töitä järjestelmien kunnossapito vaatii melkoisesti kauden aikana, vanhat varsinkin. On ollut putkivuotoja ja oikosulkuja

Tässä muutamia hoitotoimenpiteitä, joiden avulla kentät on saatu takaisin pelikuntoon. Lisäksi muun muassa lannoituksilla, leikkuilla ja leikkaamatta jättämisillä on tärkeä merkitys nurmikon kasvuun ja pintojen kuntoon saattamiseen. Paljon on tehty ja rajallisella henkilökunnalla se usein tehdään reuna-alueiden hoidon kustannuksella. Nyt on kuitenkin pahin jo takana ja ehditään keskittyä muuhunkin kuin viheriöihin.

Kuvassa hyvän viheriön lähtötilanne talven jälkeen.

Pystyleikkuu suoritetaan pystyleikkuu yksiköillä jotka vaihdetaan griinileikkuriin työsuorituksen ajaksi.